Okei, mä olen laihtunut vaikka vaaka ei mitään päätä huimaavia tuloksia, mikä todistaa tosiaan sen, että vaaka on epäluotettava mittausväline painonhallinnalle. Se toimii ehkä paremmin ihmisillä jotka laihduttaa ruokailutapojen muutoksella.

Ihmiset sanovat, että olen laihtunut enkä minäkään mikä tyhmä ole. Näenhän ja tunnenhan sen itsekin. Tietenkin en olisi yhtään harmissani jos vauhti olisi nopeampi... Mutta tulokset jotka näen itsekin ovat: solisluut näkyvät selvästi, sisäänhengittäessä rintalastankin luut näkyy (mutta ei onneksi ällöttävän liikaa, en halua luuviuluksi), urheiluhousuni, jotka ovat hyvin elastiset ja joustavat, roikkuvat jo hieman. Mahdun jo vanhoihin lempihousuihini, jotka ostin reilu kolme vuotta sitten kun painoin 55 kiloa ja jotka ovat kokoa 34... Ne mahtuu, napit menee kiinni, pystyn istumaan niiden kanssa ilman, että verenkierto lakkaa. Mutta kyllä ne hieman vielä puristaa ja vaikka jenkkakahvat ovat pienentyneet niin sekin vähäinen pullahtaa näistä housuista ulos. No mutta olenhan voittaja silti, Joulukuussa 2009 nämä housut sain juuri ja juuri ylös eikä toivoakaan että olisi saanut vetoketjun kiinni. Nämä housut saan takuulla käyttöön kesään mennessä <3 odotan innolla.

Reidet oavt kiinteämmät ja ohuemmat, takapuoli on ryhdikkäämpi ja hieman pienempi (tämähän on kehon itsepäisin ruumiinosa, jonka kanssa kaikki naiset tuntuu kamppailevan), selluliittikin tuntuu olevan vähenemään päin... saisinkohan sen vielä triplasti nopeampaa pois jos käyttäisin jotain voiteita? hmm pistetään harkintaan.

Jostain kumman syystä minulle on tullut hinku päästä hiihtämään. En tajua miksi, ehkä kunnon nousun takia kehoo haluaa muutakin rasitusta? Pari  kertaa olen yrittänyt ulos hölkkälenkille, mutta varustukseni on puutteellinen ja naamani sairaalloisen kylmän arka. Ei ole kivaa kun joka talvi meinaa naama tippua irti. Mutta seuraavan kerran kun menen vanhempieni luona käymään, niin voisin kaivella vanhat sukset ja monot jostain ja koittaa, että osaako sitä enää hiihtää edes.

Tämä on mielenkiintoinen tutkimusmatka. Ja vaikka minulla on lukuisia todistuksia siitä, että olen oikeasti pienentynyt vaatekoon verran, niin silti jos menen vaa'alle ja se näyttää vähänkin yläkanttiin, niin kiehahdan ja mökötän. Ja haluan että laihtuisin nopeammin. Mutta minäpä olenkinkin nainen, ei minun tarvitse olla johdonmukainen.

Lisäksi: ei ole nälkä ja laihdun silti. Hitaasti, mutta varmasti. Pidetään mielessä ja yritetään olla kiukuttelematta jos ei tule tarpeeksi nopeita tuloksia tarpeeksi lyhyessä ajassa.

Suklaalakon nollatoleranssi loppuu kuuden päivän päästä! nam nam... se onkin sitten juhlava tilaisuus